Eipä menny kisat todellakaan ihan putkeen. Kolmostulos tuli 132,5 pisteellä. Eipä oo ikuna mennyt noin huonosti. Tosin vetoan siihen, että oli HYVIn kuuma päivä ja takana oli aika pitkä ajomatkakin. Ehkä voin pitkin hampain myöntää, että olisi kyllä voinut treenata vähän enemmän :P Kontakti oli jotenkin ihan hukassa. Huomasin myös, että jo kolmansissa perättäisissä tokokisoissa liikkeestä seisominen meni nollille! Mitä ihmettä, harjoitellessa Milo osaa tuon liikkeen kuin vettä vain. Menisköhän mun jännittäminen narua pitkin koiraan ja kiinnostuksen rippeet katoavat?

Tuomarinamme toimi Saija Pollari, joka arvosteli tiukasti mutta oikeudenmukaisesti. Hän myös mainitsi, että mä käytän koiralleni aika paljon vartaloapuja, mistä mulla ei ollut haisuakaan. Joten jatkossa tulen kiinnittämään siihen huomiota. Kisan kolme parasta olivat kaikki labbiksia, eipä montaa flattia tainnut kisoihin osallistua. Hyvin noutajapainotteiset kisa siis, ne kun olivat suora jatkumo SNJ:n (Suomen Noutajakoirajärjestön) kesäleirille.

Tässäpä tulokset:

Luoksepäästävyys  9½ (Nätisti antoi katsoa, mutta nousi ylös)

Paikalla makaaminen  7½ (Jouduin antamaan lopun "Sivulle"-käskyn kahdesti, lisäksi alussa minulla oli kuulemma paljon vartalolla ohjausta.)

Seuraaminen kytkettynä 6½ (mikä seuraaminen?)

Seuraaminen taluttimetta  6½ (Katso ylempi..)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä  0 (Jäi seisomaan.. Tässä pitää skarpata!!)

Luoksetulo 8½ (Perusasento vino.)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (Kuulemma liikkui vähän.)

Estehyppy 6½ (Jouduin käskemään kahdesti ja näyttämään kädellä. Jotain mä tuomarin mukaan mokailin pahemman kerran.)

Kokonaisvakutus 7

Pisteitä 132,5 – KOLMOStulos.

Kyllä ihan oikeesti _harmitti_ !! Mä olisin niin toivonut sitä ykköstulosta, että oltais päästy siirtymään avoimeen. Mut koira oli jotain ihan muuta kuin mitä se yleensä on ja muakin kyllä jännitti myönnetään.

Nooh, aina ei voi menestyä, vaikka se kuinka kismittääkin. Onneks iskä oli mukana mun henkisenä tukena <3  Kotimatkalla pysähdyttiin vielä uittamaan Milo, kun oli tosiaan pikkasen lämmin (reilusti yli +25 varjossa). Milo nautiskeli uimisesta ja mä heitin sille sellaista flyball -palloa. En tajunnu, että se saattaa upota, joten sinnehän se upposi. Onneks oli tennari taskussa, niin sain Milon pois järvestä etsimästä sitä lelua :D Oli muuten magee paikka. Se oli jossain siinä Karkkilan lähistöllä missä pysähdyttiin <3 ihana! Loppukotimatkasta alkoi tihuttaa ja loppuilta sujuikin koirilta lähinnä nukkuen.

Seuraavalla kerralla paremmin sit.. Toivottavasti ;)