Ajelin auton Espooseen Kristalle ja lähdettiin siitä Kristan ja koirien kanssa käppäilemään kohti koirapuistoa.
Matkalta nappasimme seuruueeseemme vielä Sannan koirineen.

Matka puistoon sujui vaihtelevasti :D Aikamoista repimistä ja riuhtomista koko ajan. Miten niin meidän koirat on maalaistuneet niin, ettei ne osaa enää cityssä käyttäytyä ollenkaan?

Puistoon kun päästiin niin tuntui, että koirat oli ihan poikki kaikesta siitä remmissä vetämisestä.
Mutta kyllä sitä energiaa löytyi vielä sittenkin.
Puistossa oli meidän lisäksi kaksi bracco italianoa ja kaksi vesikoiraa (?).

Toscan ja Iitun tahtojen taistelu, Milo välissä rauhanturvaajana.

Sulo on _ihana_. Se on 12 vkon ikäinen leonbergin ja podhalanskin sekoitus. Näyttää minikokoiselta karhulta :)!
Kulki tosi hienosti vapaana melkein koko matkan koirapuistoon ja puistossa välillä meni mukaan isompien leikkeihin.
Toisinaan jopa pikkuisen komensi isompia koiria :) Hellyyttävä!!

Ihana Sulo :)

Sulo sai muutaman hepulin.

Milo sai parit kunnon hepulit, samoin kuin Wilma. Siellä sitten pingottiin niin kovaa kuin jaloista lähti. Wilma ja Tosca kiusasivat yhteistuumin Busteria muutamaan kertaan niin, että piti tytöt ottaa jäähylle.
Milo rakastui Iituun. Se seurasi sitä koko ajan ja suukotti ja yritti hyppiä selkään. Iitulla meni varmaan hermot, kun toinen oli niin sitkeä :D
Tosca taas oli mustis kun Iitu leikki Milon kanssa ja meni sinne väliin örisemään.

Milo niin tykkäsi Iitusta!!

Ja halusi vaan suukottaa ja suukottaa..

Aika rankkaa oli ja kun käveltiin puistosta Kristalle ja sain koirat autoon niin nanosekunnissa ne olivat sammuneet takapenkille.
Käveltyä tuli ihan mukavasti, yhteensä varmaan joku kuutisen kilometriä.
Ilma oli ihana, niimpä istuttiin puistossa hyvä tovi.

On se Iitu vaan niin upea, Wau!!

Koiratkin oli tosi onnellisia, kun pääsi näkemään koirakavereita ja telmimään.