Tänään oli Siuntion Koirakerhon järjestämä tehotoko, kouluttajana ylituomari Hannele Pörsti.
Meidän ryhmän piti aloittaa klo 13 ja koulutusohjaajien klo 10, mutta klo 13 ryhmässä oli niin vähän koirakkoja, että me kaikki koirakot kokoonnuimme kentällä klo 10.

Vähän väsytti, sillä eilen oltiin juhlimassa mun läksiäisiä ja kotiuduimme siinä kolmen jälkeen aamuyöstä ;)!
Mutta mitäpä sitä ei koiriensa koulutuksen eteen tekisi :P!

Ensin otettiin ruutua. Jokainen teki oman tasonsa mukaan, me tehtiin niin, että jätin Milon odottamaan, vein namin ruutuun alusen päälle ja lähetin koiran ruutuun.
Lähenin itse ruutua vähän ja käskin Milon maahan ruudussa. Menin ruutuun palkkaamaan ja vapautin, meni tosi hyvin :) Hyvä Miltsu!!
Tähän oli myös toinen kikka, eli se, ettei viedäkään namilautasta, vaan käydään taputtelemassa maata ruudussa ja sen jälkeen lähetetään koira sinne katsomaan ja sitten käsketään se siellä maahan. Me nyt otettiin tolla namilautasella, kun ollaan niin kaavoihin kangistuneita ;)!

Sitten otettiin merkkiä.
Eli vietiin nami merkin taakse, lähetettiin koira merkille ja tarkoitus oli koira saada vielä sieltä merkiltä kääntymään itseenpäin.
Se meni ihan ok, vähän tuli ihmetystä, kun mä luulin, ettei sitä namia saa laittaa merkin päälle, koska koira ei kisoissa saa koskea merkkiin.
Mutta se onkin vain joku tommonen yleinen juttu, ettei sitä namia laiteta merkin päälle vaan taakse/viereen, ettei se koira rupea etsimään sitä namia merkiltä ja tuuppimaan merkkiä, vaikkei se periaatteessa haittaiskaan. Öhh..
No, joka tapauksessa merkin suorittaminen meni ihan ok. Tehtiin pari kertaa ja vähän eri puolilta, sain Milon jopa kääntymään itseeni päin merkiltä. Tosin jouduin menemään aika lähelle merkkiä ja Miloa, jotta liike onnistui :)

Seuraavaksi oli seuraamista.
Eli jokainen seurautti koiraa yksitellen pienen pätkän. Me saatiin hurjasti kehuja, olin tosi ylpeä :) Seuraaminen meni tosi hyvin, koira ei jätättänyt yhtään ja nakotti mua koko ajan silmiin.
Ainoastaan perusasento on vino, mutta sitä pitää korjata pikkuhiljaa. Eli kun seuraamisesta pysähdytään, niin Miltsu jää vähän milloin mitenkin. Mutta kokonaisuudessaan oli ihan loistava suoritus kuulemma :) Jei!!

Syömistauon jälkeen otettiin noutoa, köh!!
Tällä meidän noutajalla on kyllä nouto vähän hakusessa. Sitä tulee treenattua loppupeleissä aika vähän, paitsi dameilla, mutta se on taas ihan eri juttu.
Ja kun noutokapulaakaan ei vielä omisteta.
Heitin (laina)noutokapulan, Milo juoksi kapulan luo ja alkoi pureskella sitä(*hävetys*). No sain kuin sainkin sen tuomaan kapulan mun luo, mutta se tiputti kapulan ennenkuin ehdin ottaa sen kiinni.
Saatiin Hannelelta vinkki, että pidän Milon remmissä ja heitän kapulaa ihan tosi lyhyen matkan, eli kun Milo menee hakemaan ja kääntyy kapula suussaan, niin kapula on jo käytännössä mun sylissä.
Itse en saa liikkua yhtään, vaan olen vain paikallani ja vastaanotan kapulan. Tätä pitää vielä treenata hurjasti ja ens viikolla pitää käydä ostamassa se noutokapula!

Kokeiltiin tunnistusnoutoa.
Mä otin kahdella kapulalla. Vähän jännitti, ollaan kokeiltu tätä vain yhdellä kapulalla, jota ollaan etsitty heinikosta yms.
Eli mä otin yhden kapulan, jossa oli mun haju ja vein sen vähän matkan päähän, Hannele vei toisen kapulan, joka oli "hajuton".
Lähetin Milon hakuun käskyllä "oma" ja se meni samantien ja nappasi sen OIKEAN kapulan!! Hyvä hyvä, käytti selkeästi nenää.
Mun pitää vaan olla salamannopea ja saada se kapula pois siltä, ennenkuin se on ehtinyt pureskella sen tulitikuiksi.

Seuraavaksi oli liikkeestä seiso ja pysäytykset.
Oltiin lähinnä katsovana osapuolena. Liikkeestä seisomistahan me ollaan jo jonkun verran treenattu, mutta noi pysäytykset olivat ihan uusi juttu.
Kati (jolla on Hero-flatti) näytti hyvän tyylin pysäytykseen. Eli koira jätetään istumaan ja kutsutaan luo, vähän ennenkuin se on luona heitetään pallo oikeasta kädestä (ja huudetaan seis), näin koira pysähtyy (ja menee hakemaan pallon).
Pikkuhiljaa voidaan siirtyä siihen, että ollaan vain heittävinään palloa ja ehkä jätetään äänikäskykin pois. Loppupeleissä (treeneissä) pallo pitää kuitenkin aina heittää, eli jos ollaan heittävinään palloa ja koira pysähtyy pitää 5 sekunnin päästä oikeasti heittää se pallo oikeasta kädestä.
Näin koira oppii pysäytyksen, varsinkin noutajille toi tapa on varmasti hyvä :P!
Tätä ei saa tehdä liikaa, eikä usein suoraan luoksetulosta, koska muuten koira rupeaa ennakoimaan luoksetulossa ja saattaa hidastella.
Eli esim. metsässä voi yhtäkkiä koiraa vain kutsua ja tehdä pysäytyksen yms. Tässä meille uutta treenattavaa :)

Sitten tehtiin kaukokäskyjä. Tässäkin oltiin oikeastaan vain kuuntelevana osapuolena. Pointti on siis vain se, että kaukaakin pystyy käskemään koiraa istumaan, seisomaan ja makaamaan ja se suorittaa liikkeet etenemättä.
Tähän vinkki jos koira etenee, niin tekee eri etäisyyksiltä ja palkkaa vain silloin tällöin. Eli se ei tiedä koska palkka tulee ja vaikka liikkeen tekisi kaukaa, voi palkkauksen käydä tekemässä koiran luona.
Ja liikeet pitää tehdä niin, että koira aina vähän kuin putoaa taaksepäin. Eli kun se menee maahan, nousee seisomaan tai istuu, niin mieluumin aavistus taaksepäin kuin eteenpäin.

Seuraavaksi oli hyppy.
Tehtiin ihan perushyppy, Miloa tosin kiinnosti enemmän kori, jossa oli noutoesineitä, joka oli sopivasti esteen vieressä, joten vähän plörinäksi meni. Periaatteessa Miltsu kyllä osaa ton liikkeen!
Mutta Hannele sanoi, että alo-luokan hyppy on niin helppo, ettei sitä juurikaan tarvitse treenata. Eli voi melkeinpä suoraan siirtyä hyppyyn, jossa kapula heitetään esteen yli ja koira hakee sen ja palaa sivulle.

Kokeiltiin vielä neliöseuraamista.
Eihän siitä oikein mitään tullut, seisomaan jätettäessä Milo pyöri kuin väkkärä, että mihin mamma hävis!! Istuminen ja maahanmeno meni ihan ok, vähän oli nihkeä ja alkoi selvästi jo väsyä, kun päivä oli ollut jo hyvinkin pitkä.
Mutta tää oli eka kerta kun tota kokeiltiin, eli treeniä treeniä vain :)
Toi seisominen oli melkein kaikille muillekin se hankalin tossa neliössä.

Vikana tehtiin iloinen luoksetulo, eli Hannele piti koiria ja me juostiin täysiä karkuun ja jossain vaiheessa kutsuttiin luo.
Milo tuli hienosti ja suoraan sivulle ja se oli NIIIIN iloinen, kun sai tulla mamman luo :)!!

Päivä oli ihan mielettömän kiva ja opettavainen.
Pää oli ihan pyörällä, kun oli niin paljon uutta ja ihmeellistä. Mutta jos tämmösiä koulutuksia on toiste, niin ihan varmasti menen sinne.
Niin paljon hyviä vinkkejä tuli :) Reilu neljä tuntia me tänään treenattiin ja kyllä on Milo ihan reporanka. No, mutta tietääpähän, että kyllä flatistakin voi saada virran loppumaan ;)!!