Ei olis millään jaksanut lähteä tottikseen tänään, olin ihan poikki.
Onneksi tuli kuitenkin lähdettyä, sillä olihan siellä tosi kivaa :) Toi lähteminen on vaan aina niin vaikeeta.

Ensin katsottiin viime kerran kotiläksy, eli muutama askel seuraamista ja täyskäännös. Sen jälkeen koira käskystä istumaan vierelle.
Meni ihan ok, Miloa olisi vaan kiinnostanut hajut paljon enemmän kuin tottistelu. Onneksi olin varautunut parille extraherkulla, jolla sain Milon mielenkiinnon taas itseeni.

Seuraavaksi otettiin tottisestettä kahdella laudalla. Eli ensin koiran kanssa yli, pikkuhiljaa ruvettiin lähettämään koiraa siihen esteelle ja itse jäätiin esteen taakse.
Koira laitettiin seisomaan siihen esteen toiselle puolelle ja käveltiin koiran luo palkkaamaan se.
Este meni meillä tosi hyvin.

Sitten oli luoksetuloa. Kati sanoi, että Milon kanssa voisi sivulletulossa jättää kokonaan jalanliikeen pois. Eli pelkästään käsikaarros riittää. Sanoi, että Milo tulee jo sen verran varmannäköisesti sivulle.
Jei, jotain edistystä :)!
Luoksetulo meni vauhdikkaasti, molemmilla kerroilla Milo tuli suoraan mun luo. Käskynä käytin "sivulle".

Harjoiteltiin maassa pysymistä. Eli kymmenen namia käteen ja koira maahan, sen jälkeen sille tungetaan namia suuhun jatkuvalla syötöllä ja toistellaan käskysanaa "maahan".

Seuraavaksi mentiin rinkiin ja käännettiin koirien hännät ringin keskustaan päin.
Otettiin muutama askel seuraamista ja koira siihen vierelle maahan. Palkkailtiin sitä hetki siinä maassa ja annettiin käskysanaa "maahan".
Milo pysyy namin syötön avulla maassa ihan ok, mutta auta armias jos yritän itse nousta siitä, niin Milo nousee mukana.

Kokeiltiin vielä muutama askel seuraamista ja koira istumaan. Milo istuu vinoon, jos en heti korjaa asentoa namilla.
Kati sanoi, että namilla voi ihan hyvin ensialkuun korjata asentoa, että asia menee Milon kaaliin oikein ja että se istuu suorassa.
Sitten pikkuhiljaa jättää namin ja palkkaa vasta kun se istuu.

Vikana mentiin portaita.
Tuolla meidän treenipaikassa on pelottavat puuportaat, jotka menee varastomökille. Yllättävän moni koira ei suostunut rappusia menemään.
Milo meni hetken epäröinnin jälkeen, ollaanhan me äitillä jonkun verran harjoiteltu. Vaikka onhan rappukäytävässä eri asia mennä kuin tommosia puuportaita.
Niissä portaissa oli vielä aikamoiset rakoset mihin meinas tassut mennä.
Jee, sain Milon siis menemään ylös ja alaskin vielä :) *ylpeä*

Ens kerralla on vika virallinen kerta, kesällä ehkä pidetään muutamat treenit.