Ensin katsottiin luoksepäästävyys ja Milo varsin nätisti istui mun vieressä kokoajan kun Kati tuli käpelöimään ja katsoi hampaat ja muuta.
Pikkasenko olin ylpee mun ADHD:sta :D!

Sitten otettiin paikallamakuu, eli ihan vaan koira maahan ja itse mentiin siihen koiran eteen ja kehuttiin hurjasti. Milo pysyi hienosti.
Tosin mun pitää edelleen sen palkkauksen kanssa olla salaman nopea, sillä muuten se kerkee nousta ylös istumaan.
 
Seuraavaksi otettiin seuraamista taluttimetta, kuten viime kerrallakin.
Namin voima on ihmeellinen :) Milo seurasi tosi hyvin. Lopussa meinasi vähän herpaantua, mutta ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään kauemmas.
Kehuja saatiin :)!
 
Sitten luoksetulo koirakujan läpi.
Jätin Milon odota-käskyllä ja sehän odotti. Tosin Kati sanoi, että se oli neljä kertaa nykinyt, että olisi tulossa jo, mutta ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään.
Malttiharjoituksia siis lisää. Tuli hienosti luo ja sivulle namin avulla, ei välittänyt muista koirista.
 
Viimeisenä otettiin liikkeestä maahanmeno.
Eli seuraamista muutama askel ja sitten koira käskyn avulla maahan ja itse mentiin siihen koiran eteen. Ensimmäisellä kerralla kävelin itse niin vinoon, että olin törmätä koiraan. Ihmekös tuo siis, että Milokin meni ihan ymmälleen, että mitä se mamma nyt :D
Toka kerta meni jo paremmin, Milo jää kyllä sinne maahan odottamaan hienosti.
Kotiläksyksi tuli siis mammalle opetella kävelemään suoraan :oP!

Lopuksi Kati vielä näytti Milolla miten esim. lelulla palkkaaminen toimii liikkeestä maahanmenon harjoittelussa.
Eli seurautetaan koiraa muutama askel ja sitten lelun avulla koira maahan ja samantien heitetään lelu sinne koiran etujalkojen väliin ja hirmukehut.
Milo oli ihan innoissaan kun sai harjoitukseen lainaksi Siiri-göötin vinkulelun :)

Tunnin jälkeen vielä yksi penturyhmäläisistä kehui Miloa tottelevaiseksi ja tuntui tosi hyvältä kuulla se :) Totesin kyllä tälle naiselle, että ei meidän Milo tee yhtään mitään ilman nami- tai lelupalkkaa :) Mutta hyvällä alulla ollaan!